Motto

"È necessario imparare tanto a lungo quanto a lungo si vive."

Blogi italian kielen opiskelijoille ja Italian kulttuurista kiinnostuneille.
Blogiin on koottu linkkejä kielen ja kulttuurin eri alueilta.
Blogi sisältää myös Italian matkakuvia sekä opiskeluvinkkejä.

Benvenuti a tutti!

----


* Valitse itseäsi kiinnostava aihe oikealta kohdasta
Valitse aihe!
Numero kertoo kuinka monta eri sivua aiheesta löytyy. Selaa niitä painikkeesta Vanhemmat tekstit.

* Tai selaa Blogiarkistoa.

12.11.2012

Ambarabà Ciccì Coccò - Rohkeita lastenloruja


Vähän italialaista syväkulttuuria.

TV-sarjan Don Matteo eräässä jaksossa henkilöhahmo Pippo arpoi runsaasta kattauksesta itselleen kakkua käyttäen lastenlorua, jonka arvelin vastaavan suomalaisia "pudotuspeliloruja" Entten tentten teelikamentten tai Maalari maalasi taloa. Englannin kielessä vastaavia valintaloruja ovat esimerkiksi "Eeny meeny miny moe..." ja "One potato, two potato..." 


Kuuntelin ohjelmajakson kohdan useaan kertaan, mutta en saanut siitä irti riittävästi sanamateriaalia Google-hakua varten. Asia jäi vaivaamaan. Apua löytyi vihdoin Stefanolta. Grazie, Stefano!

Italiaksi (lasten)loru on filastrocca (per bambini). Loruja on kaikissa kielissä, ne ovat usein murteellisia, ne siirtyvät sukupolvelta toiselle suusanallisesti, ja ne saattavat olla vuosisatoja vanhoja. Lorut ovat aina rytmikkäitä, ne sisältävät hölynpölysanoja tai -rivejä, ja niistä on usein olemassa erilaisia (pitempiä ja lyhyempiä) versioita.

Kuulemani italialainen lastenloru alkaa näin: Ambarabà ciccì coccò. Se todellakin on vanha italialainen valintaloru (conta). Kyseinen loru on Italiassa erittäin tunnettu, ehkä tunnetuin. Siitä on tehty lauluja (esim Nilla Pizzi), sitä on siteerattu monissa muissakin lauluissa sekä teatterikappaleissa («Tre civette sul comò»). Lorusta löytyy erilaisia ja eripituisia versioita.


Kuvalinkki täältä

Lastenloru alkaa lapsenmielisillä hölynpölysanoilla, mutta jatko on varsin yllätyksellinen.

Wikipedian tarjoama versio:
"Ambarabà ciccì coccò
tre civette sul comò
che facevano l'amore
con la figlia del dottore
il dottore si ammalò
e la figlia si sposò
ambarabà ciccì coccò!"
Lorun tarinaosa suomennettuna kuuluu suurin piirtein näin: Kolme pöllöä piirongin päällä rakastelivat tohtorin tytärtä, tohtori sairastui, ja tytär meni naimisiin.

Kuten runoissa yleensä, tarinasisältö voi olla hyvinkin moniselitteinen, mutta tämä loru on myös hyvin erikoinen. Oudoksi sen tekee se, että kyseessä on loru lapsille. Tätä lorua onkin Italiassa paljon tutkittu ja analysoitu (mm Umberto Eco, «Il secondo diario minimo»), ja myös paheksuttu.

Tarkempia analyyseja löytyy verkosta, sanahaku tuottaa runsaasti tuloksia. On kiinnitetty huomiota yksityiskohtiin, jotka viittaavat siihen, että tarina todellakin käsittelee seksuaalisuutta. Miksi juuri pöllö? Se on yöeläin ja petolintu. Miksi piironki? Se on yleensä makuuhuoneessa. Miksi juuri tohtori? Koska oletetaan, että tohtorin lapsilla on hyvä kasvatus. Miksi tohtori-isä sairastui? Koska oli tapahtunut törkeä teko, ja isä oli huolissaan. Viittaus rakastelemiseen on myös varsin suora.

Miksi tämä loru on kulkeutunut sukupolvelta toiselle, miksi sitä on sisällöstä huolimatta opetettu lapsille, ja miksi näin tapahtuu tänäkin päivänä?

Selitykseksi on tarjottu sitä, että tällaisten lorujen sisältöä ei sen kummemmin ajatella. Loru opitaan ikään kuin kokonaisuudessaan hölynpölynä, ja sitä lauletaan, koska aina ennenkin on niin tehty. Jotakin vanhaa halutaan siirtää jälkipolville.

Tai ehkä siihen on haluttu sisällyttää myös opetus tai varoitus lapsille? Oli miten oli, melko rohkea loru se on joka tapauksessa. Huumorin varjokaan ei pelasta asiaa. Lapselle ei tietenkään synny ihan samanlaisia ajatuksia kuin aikuiselle, mutta kummallisia ajatuksia syntyy varmasti.


Yritin löytää jotakin uskaliasta suomalaisista lastenloruista. Löysin vain esimerkiksi Harakka huttua keittää, Hopoti hopoti hopoti hoi, Onnimanni sekä Körö körö kirkkoon. Nämä ovat varsin siveellisiä loruja, mutta niiden sisältöjä en ainakaan minä sen kummemmin ole koskaan pohtinut. Yllä mainitut suomalaiset valintalorutkin ovat varsin kilttejä.

Kääntäessäni blogia varten vanhoja italialaisia iskelmiä huomasin saman kulttuurieron (ks blogin *laula ja opi). Italiassa suhtaudutaan rakkauteen ja seksiin liittyviin asioihin suoremmin, rohkeammin kuin meillä. Tähän kulttuuripiirteeseen liittynee myös ilmiö Veline (ks blogin Veline - glamouria kenelle). 

Ja asiaan liittynevät myös ne hyvin hyvin kuuluisat italiaanot . Matkallamme, paikallisbussia odotellessamme, jouduin todistamaan suomalaisittain varsin erikoista tilannetta. Herrasmiehen näköinen, jo ikääntyvä italiaano lähestyi erästä seurueeseemme kuuluvaa saman ikäluokan naista, julistaen rakastuneensa tähän suin päin ja hyvin palavasti, toistellen kuinka kaunis nainen on, bella bella, näyttäen kuinka rajusti hänen sydämensä hakkaa naiselle ("guarda che il mio cuore batte per te"), ja vain hänelle, ja lausuen saman tien hyvinkin suorasukaisen kosinnan.

On muitakin rohkeita loruja. Vai mitä sanotte tästä? Kyllä, c:llä alkava sana on sama kuin suomen kielessä. Siis joku tekee kovaa tarvettaan sillan alla, ja lääkäri mittaa tulosta.

"Sotto il ponte di Baracca
c'è Pierino/Mimi che fa la cacca
la fa dura dura dura
c'è il dottore la misura
la misura a trentatré
uno, due, tre."


Tietoa


Kuvia ja videoita

Lastenlauluja blogissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti