Motto

"È necessario imparare tanto a lungo quanto a lungo si vive."

Blogi italian kielen opiskelijoille ja Italian kulttuurista kiinnostuneille.
Blogiin on koottu linkkejä kielen ja kulttuurin eri alueilta.
Blogi sisältää myös Italian matkakuvia sekä opiskeluvinkkejä.

Benvenuti a tutti!

----


* Valitse itseäsi kiinnostava aihe oikealta kohdasta
Valitse aihe!
Numero kertoo kuinka monta eri sivua aiheesta löytyy. Selaa niitä painikkeesta Vanhemmat tekstit.

* Tai selaa Blogiarkistoa.

21.2.2013

"Italia on ooppera" (Sanna Martin) - Italialaisia kulttuurieroja


Markku Variksen toimittama oppikirja Kulttuurienvälinen viestintä ja kasvatus (Oulu 2011, Oulun yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta) sisältää mielenkiintoisen osion:

Italialainen kulttuuri, metafora ja viestintä (s. 71)
Sanna Martin


”Italia on täynnä näyttelijöitä, 
viisikymmentä miljoonaa näyttelijää, 
ja suurin osa hyviä. 
Ne pari surkeaa ovat päätyneet teatteriin tai elokuviin.”
(Orson Welles)




Alla joitakin artikkelista poimittuja kuvauksia Italiasta ja italialaisista.
Suosittelen koko artikkelin lukemista, se on mielenkiintoinen, hauska ja värikäs. (linkki alla)



"Italia on ooppera"

"Italiaa kuvaa metafora oopperasta, ja sen aineksia ovat musiikki, draama, loisto, julkinen esiintyminen ja kohtalokkuuden tunne."


"Ihmiset juttelevat suureen ääneen, viheltävät, kiroilevat, laulavat, itkevät ja nauravat avoimesti joka paikassa."

"Italialaiset ovat tunteellisia ja mukaansatempaavia; he paljastuvat usein taitaviksi näyttelijöiksi."

"Teatterillisuuden tavoitteena ei ole sinänsä johtaa kuulijoita harhaan, vaan saada tavanomaiset tai epämiellyttävät asiat vaikuttamaan paremmilta, kauniimmilta ja helpommilta hyväksyä"

"Rutiinit muutetaan Italiassa näyttäviksi rituaaleiksi koristeellisuuden avulla, ja näin muuten vähäpätöiset ja tavanomaiset tilanteet saadaan tuntumaan merkityksellisemmiltä."

"Tavoiteltujen asioiden saavuttamiseen pyritään yleensä elegantisti hyvien tapojen avulla, con garbo. (...) Omasta itsestä halutaan antaa aina hyvä, mielellään todellisuutta parempi kuva."

"Usein italialaiset muodostavat mielipiteensä ihmisistä ja asioista ensivaikutelman perusteella, ja siksi tärkeää on bella figura eli se, miltä asiat päällepäin näyttävät. Monien tavoitteena on – ellei nyt olla rikkaita, kauniita ja tärkeitä – niin ainakin näyttää siltä."

"Katoliset kirkot ovat koristeellisia, ja uskonnolliset toimitukset ovat rituaaleja, joissa loisto, esiintyminen ja italialaisille hyvin tärkeä perhe voivat yhdistyä."

"Italialaiset ovat tunnetusti loistavia keskustelijoita, ja italiaa vain vähän osaavan ulkomaalaisen on aika helppoa seurata keskustelua, sillä sanojen lisäksi puhetta höystetään runsailla ilmeillä ja eleillä."

"Vaikka italialaisten maine on olla tunteellisia ja dramaattisia, päätöksensä he kuitenkin tekevät tarkkaan arviointiin ja järkeen perustuen, eikä hetken mielijohteilla, tunteilla tai toiveilla ole silloin sijaa. Neuvottelutilanteet suoritetaan mieluiten kasvotusten, jotta voitaisiin tarkkailla vastapuolen reaktioita ja arvioida tilanne sen mukaan uudelleen."

"Italialainen muuttaa tarpeen vaatiessa kaiken edellä sovitun tai etukäteen suunnitellun hetkessä päinvastaiseksi."

"Italiassa ihmiset arvioidaan ensimmäiseksi tapojen ja pukeutumisen myötä, ja toiseksi ammatin, tittelin, koulutuksen, perhetaustan ja taloudellisen tilanteen perusteella."

"Tittelit ovat tärkeitä, ja akateemisen loppututkinnon suorittaneet saattavat kirjoittaa tittelinsä jopa ovikellon nimikylttiin. (...) Tittelistä johtuvan kunnioituksen vuoksi italialaiset esimerkiksi harvoin hermostuvat avoimesti lääkärin vastaanotolla vaikka tämä olisi reilustikin myöhässä."

"Italialaiset ovatkin parhaimmillaan juuri sellaisilla aloilla, joissa vaikutuksen tekeminen on keskeistä, kuten muodin, arkkitehtuuriin, taiteen, oopperan tai vaikkapa elokuvan alalla."

"Italialaiset uskovat mielellään, että heidän kielensä on maailman kaunein ja musikaalisin, ja he rakastavat puhumista."

"Italialaisten tapa puhua suureen ääneen on varsin tunnettua. Kokouksissa ja tapaamisissa puhutaan iloisesti päällekkäin."

"Imartelu ja valhe kuuluvat myös taitavan puhujan repertoaariin. Pieni imartelu sopivassa kohdassa saa tavallisen ja keskinkertaisen miehen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja itsevarmaksi, oopperan sankaritenoriksi, ja imartelija puolestaan saavuttaa haluamansa."

"Toista miellyttääkseen italialaisilla on toisinaan tapana tehdä lupauksia, joita heillä ei ole aikomustakaan pitää."

"Italialaiset riitelevät niin ikään helposti. (...) Italian televisiosta tarvitsee katsoa vain hetki keskusteluohjelmaa, kun jo törmää ensimmäiseen riitaan."

"Vaikka italialaisia pidetään iloisina ja ulospäin suuntautuneina, heillä on myös synkkä puolensa. Tämä tulee esiin esimerkiksi huumorintajussa, joka voi olla ivallista ja jopa aggressiivista. Italialaisen vitsiksi tarkoittama lause voi helposti olla muiden mielestä loukkaava."

"Italialaiset puhuvat mielellään eikä pidättyväisyys ole tyypillistä, vaan italialainen saattaa kertoa sattumalta tapaamalleen ennestään tuntemattomalle keskustelukumppanille kaiken elämästään, raha- ja työtilanteestaan,
perheenjäsenen terveysongelmista sekä omista ja muiden rakkaushuolista."

"Italialaisessa kulttuurissa yksityisyys onkin harvinaista, vaan kaikista ja kaikkien asioista puhutaan kaikkialla, ja vähänkin kiinnostavat asiat ruoditaan eri foorumeilla julkisesti. Italian kielessä ei ole yksityisyydelle edes omaperäistä sanaa, vaan käytössä on laina englannista, privacy."

"Perinteisissä rooleissa mies on perheen pää, ensimmäinen tenori, ja hallitsee esitystä keskellä näyttämöä. Vaimo puolestaan on sopraano, perheen sydän, joka voi päättää perheen asioista miestä enemmän juuri siksi, että tunteilla on italialaisessa kulttuurissa suuri osa."

"Italialaiset puhuvat paljon, mutta harvat kuuntelevat, ja kukaan ei oikeastaan juuri luota siihen, mitä muut sanovat."

"Tarkkanäköisyyttä ja nopeaa älyä arvostetaan, sillä maassa, jossa kaikki muuttuu nopeasti päälaelleen ja suunnitelmat vaihtuvat hetkessä päinvastaisiksi, nopeus ja kyky sopeutua uuteen tilanteeseen ja hetkeen tarttuminen ovat ratkaisevia."

"Italian kielen termi campanilismo – oman kirkonkellon ympärillä pyöriminen – viittaa juuri kuulumiseen ensisijaisesti kaupunkiin, toissijaisesti omaan maakuntaan tai alueeseen, ja vasta viimeiseksi valtioon."

"Italiassa elämä on taidetta, ja jokainen kohtaus näytellään huolellisesti."

 

Tiedosto on pdf-muotoinen, sivulle71 pääsee alavalikosta. Valikon saa esille hiirellä. 


Metaforasta "Italia on ooppera"

Sanna Martin alkusanoissa (s. 71):

"Pohdin tässä artikkelissa, kuinka metaforaa voidaan käyttää kulttuurin kuvaamisen ja ymmärtämisen välineenä, ja tarkastelen italialaista kulttuuria metaforateorian näkökulmasta."

Sanna Ketola kirjan loppuartikkelissa (s. 181):

"Vaarana metaforan käytössä on kuitenkin, että käsitys maasta ja kansasta jää perin yksipuoliseksi. Martin tarjoaa Italialle metaforana oopperaa – mikä nähdäkseni tuo esiin Italian ja italialaisten teatraalisia, dramatisoivia ja äänekkäitä puolia, mutta jättää huomiotta esimerkiksi perheiden tiiviyden ja ruokakeskeisen kulttuurin."


Kulttuurieroja tässä blogissa


13.2.2013

Festa di San Valentino - Ystävänpäivä


  Buon San Valentino!  

Päivän kirjainyhdistelmä
TAT
Ti amo tanto


"Ti incontrai per caso, giocammo per scherzare, ma mi innamorai per davvero."


On mielenkiintoista, kuinka historia kietoutuu jokaiseen juhlaan ja sen viettotapoihin. Juhliin liittyy usein hyvinkin vanhoja perinteitä, osin pakanallisia, ja noudatamme niitä, vaikka emme ehkä enää ole tietoisia niiden alkuperästä.

Valentinen päivän historiaa

Valentinen (Valentinuksen) päivää vietetään monessa maassa 14. helmikuuta. Juhlan alkuperästä on erilaisia ja varsin sekaviakin käsityksiä, tietoa kiinnostuneille löytyy verkosta. Mutta juhlan juuret ovat muinaisessa Roomassa. Siellä vietettiin helmikuussa Lupercalia-juhlaa (i Lupercali), pakanallista hedelmällisyyden juhlaa. 

Yksinkertaistettuna, pakanallisessa roomalaisjuhlassa "miehet riisuutuivat alastomiksi ja piiskasivat nuoria naisia parantaakseen näiden hedelmällisyyttä". 

Roomanaikaiseen juhlaan kuului myös tämä leikki: tytöt kirjoittivat nimensä pienille paperille, jotka sekoitettiin. Jokainen poika nosti yhden paperin ja sai juhlan ajaksi kumppanikseen sen tytön, jonka nimi paperissa oli. Leikki muistuttaa nykyajan rusettiluisteluita.


Kuvalinkki ja kuvateksti täältä


Kuvassa antiikin Rooman papit (taustalla) 
jakavat naisille rituaalisia lyöntejä 
Lupercalia-hedelmällisyysfestivaalin aikana.

Koska pakanalliseen Lupercalia-juhlaan siis liittyi varsin vapaamielisiä viettotapoja, katolinen kirkko yritti tosissaan lopettaa sen 400-luvun lopussa. Pakanallisia tapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettävään Pyhän Valentinuksen päivään.


Monet Valentinuksen päivään nykyään liittyvät tavat ja uskomukset ovat kuitenkin kotoisin 1500-luvun Englannista. Kaupallisemmassa muodossaan juhla on levinnyt Yhdysvalloista käsin, jonne Valentinuksen päivän perinne siirtyi 1800-luvun alussa.



San Valentino, detto anche San Valentino da Terni

Historia tuntee monta eri Valentinus-marttyyria. Useimmat Valentinus-legendat kertovat piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä vuonna 269. Erään pyhimystarinan mukaan naimisissa olevia miehiä pidettiin huonompina sotilaina, koska heillä oli taisteluissakin aina mielessä perheen hyvinvointi. Niinpä monet nuoret miehet vihityttivät itsensä salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, josta syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

Toisen tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten pyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet, ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen.

Myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja.



Valentinen päivän symboli kaikkialla on punainen sydän, joka on rakkauden ja rakastumisen, rakastavaisten symboli. Valentinen päivän korttien historia on peräisin 1400-luvulta, mutta maailman ensimmäiset painetut kortit ovat peräisin 1800-luvun alun Englannista. 

Ystävänpäivä Suomessa

"In Finlandia, il 14 febbraio si chiama Il giorno degli amici. È il giorno dedicato all’amicizia. Si ricordano tutti gli amici, e non solo gli innamorati."

Verrattuna Valentinen päivän viettoon muualla maailmassa Suomen ystävänpäivä ei sisällä juuri mitään vanhoja historiallisia aineksia. On tietenkin punainen sydän, mutta meillä juhlaan ei liity sen suurempia traditioita. Konditoriat kehittelevät viehättäviä leivonnaisia, ystäviä muistetaan eri tavoin.

Suomessa on vietetty ystävänpäivää vasta 1980-luvulta lähtien. Päivä ei ole Valentinuksen päivän tavoin rakastavaisten juhla, vaan ystävänpäivänä muistetaan kaikkia ystäviä kortein, viestein, onnittelurunoin, makeisin, kukkakimpuin, pikkulahjoin, tarjoamalla ystävälle ystävänpäiväkahvit tai viemällä hänet ulos syömään. 

Ystävänpäiväkortteja Suomessa lähetetään paljon, sosiaalisessa mediassa tervehdysviestejä sekä tekstiviestejä varmasti saman verran, mutta muuten juhlallisuudet saattavat olla varsin pienimuotoisia. Kaupat yrittävät kovasti markkinoida ja myydä ystävänpäivään liittyviä tuotteitaan, mutta päivä ei ole Suomessa lyönyt itseään läpi samalla tavalla kuin monessa muussa maassa. Monet ihmiset Suomessa kokevat juhlan Amerikasta tulleena kaupallisena juhlana, eivätkä siksi vietä sitä lainkaan. Ehkä myös se, että juhla Suomessa on ”laimentunut” ystävänpäiväksi, vaikuttaa intoon juhlia. Ei niin, että ystävät olisivat vähempiarvoisia, mutta ystäviin ei ehkä liity samanlaista jännitettä kuin rakastavaisiin.

Wikipedian mukaan Tampereen Sydänyhdistys keksi ensimmäisenä 80-luvulla yhdistää punaisten sydänten juhlan omaan markkinointikampanjaansa. Suomen Punainen Risti painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit.


San Valentino in Italia - La festa degli innamorati




Amarti è facile
confessartelo è difficile
dimenticarti è impossibile

"La festa di San Valentino è una ricorrenza dedicata agli innamorati."

Italiassa San Valentino on vain rakastavaisten juhla, se on rakkauden juhlapäivä. Rakastetulle annetaan symbolisia lahjoja, punaisia ruusuja, suklaakonvehteja, yksilöllinen onnittelukortti tai vaikkapa illallinen kynttilän valossa. 

Rakastavaisten matkakohteina San Valentinon päivänä saattavat olla ihana Venetsia (romanttisten gondolien kaupunki), ikuinen Rooma (jossa voi heittää rakkauden avaimen Tiber-jokeen), viehättävä Cinque Terre (jossa Rakkauden polulle voi jättää ikuisen lukon rakkauden merkiksi) tai romanttinen Verona (jossa sijaitsee esimerkiksi maailman kuuluisimpien rakastavaisten, Romeon ja Julian "parveke"). Italiassa on toden totta paikkoja rakastavaisten mennä.

Kaupat myyvät San Valentino -tuotteita, tietysti, mutta San Valentino on ehkä enemmän uskonnollinen juhla Italiassa kuin monessa muussa maassa, vaikkakin elämän kaupallistuminen näkyy myös tämän juhlan vietossa. - Sono questi i numeri del business che ruota intorno alle parole “ti amo”. 


Altare della chiesa di San Valentino progetto dell'arch. 
Luca Volpi, con la raffigurazione del santo, patrono di Terni e degli innamorati


Mielenkiintoinen asia, jonka huomasin etsiessäni verkosta tietoa San Valentinosta: Italiassa tunnutaan panostavan neljään asiaan San Valentinon juhlien aikaan: uskontoon, lahjoihin, leivonnaisiin ja - onnistuneen meikin aikaansaamiseen... Verkko on pullollaan videoita, joissa rakastuneita naisia neuvotaan viekottelevien silmämeikkien tekemisessä rakkauden juhlan kunniaksi.