Kuka muistaa laulaja Robertinon, kaukaa menneiltä ajoilta?
Ja laulun Guaglione, joka suomennettiin Poika varjoiselta kujalta?
Laulun on esittänyt useakin laulaja, kuten Claudio Villa ja Peppino di Capri.
Suomessa soitettiin nuoren Robertinon versiota.
Laulu on maailmankuulu. Laulun innoittamana on tehty myös elokuva.
Ja laulun Guaglione, joka suomennettiin Poika varjoiselta kujalta?
Laulun on esittänyt useakin laulaja, kuten Claudio Villa ja Peppino di Capri.
Suomessa soitettiin nuoren Robertinon versiota.
Laulu on maailmankuulu. Laulun innoittamana on tehty myös elokuva.
- Guaglione (IT: Ragazzo) è una canzone in lingua napoletana pubblicata nel 1956 e conosciuta sia in Italia che all'estero. Scritta da Nisa e Giuseppe Fanciuli.
- Guaglione è un film del 1956, diretto da Giorgio Simonelli ed ispirato al brano omonimo scritto da Nisa e musicato da Giuseppe Fanciuli. Nel 1958 fu girato il sequel Non sono più guaglione.
Olin aina luullut, että laulu on italiaa, mutta se olikin Napolin murretta.
Nyt ymmärsin murteestakin muutaman kohdan. Olen tyytyväinen.
Laila Kinnunen osasi kieliä. Tässä hän laulaa Guaglionen Napolin murteella.
Laila Kinnunen osasi kieliä. Tässä hän laulaa Guaglionen Napolin murteella.
Halusin ymmärtää loputkin. Laulu löytyi italiaksi, ja tein oman suomennoksen sen pohjalta. Pari kohtaa jäi vähän epävarmaksi. Mutta katso ensin kuinka paljon sinä ymmärrät Napolin murteesta ja tee sitten oma suomennos italiankielisestä versiosta, sanat alla.
Nyt laulua on mukava kuunnella, kun tietää mistä siinä lauletaan. Alkuperäiset sanat ovat mielenkiintoiset, paljon värikkäämmät kuin siloiteltu suomennos. Alkuperäinen teksti olisi ollut liian rohkea sen ajan Suomeen? Napolin murteella se voitiin laulaa, kukaan ei ymmärtänyt.
- Renato Carosone - Guaglione (mus ja teksti nap ja it) (italiasempre) (musiikki alkaa heti)
- Guaglione (testo della canzone)
- Guaglione (sanat italiaksi)
- Guaglione (testo con accordi)
- Guaglione (levyn kansikuva)
Guaglione
Staje sempe
ccá, 'mpuntato ccá,
'mmiez'a
'sta via,
nun mange
cchiù nun duorme cchiù
che
pecundría!
Gué piccerí
che vène a dí
'sta
gelusia?
Tu vuó
suffrí,
tu vuó murí,
chi t''o ffá
fá...
Curre
'mbraccio addu mammá,
nun fá 'o
scemo piccerí...
dille
tutt''a veritá
ca mammá te
pò capí...
E passe e
spasse sott'a stu barcone,
ma tu si'
guaglione...
Tu nun
canusce 'e ffemmene,
si' ancora
accussí giovane!
Tu si
guaglione!...
Che t'hê
miso 'ncapa?
va' a ghiucá
'o pallone...
Che vònno dí
sti llacreme?...
Vatté, nun
mme fá ridere!
Curre
'mbraccio addu mammá,
nun fá 'o
scemo piccerí...
Dille tutta
'a veritá
ca mammá te
pò capí...!
Nun 'e
ppittá, nun 'allisciá sti mustacciélle...
Nun cerca a
te, nun só' pe' te
chill'uocchie
belle...
Nun 'a
penzá, va' a pazziá
cu 'e
guagliunciélle...
Nun
t'avvelí,
c'è tiempo
oje ni,
pe' te
'nguajá!
Chi desidere
'e vasá,
scordatélla,
piccerí,
ca si 'o
ddiceno a papá,
chisá comme
va a ferní...
...
|
Stai sempre
qua, impuntato qua,
in mezzo a
questa via,
non mangi
piu, non dormi piu,
che
tristezza!
we piccolino
che viene a dire
questa
gelosia?
Tu vuoi
soffrire,
tu vuoi
morire,
perchè lo
fai?
Corri in
braccio a mamma,
non fare lo
scemo piccolino,
dille tutta
la verità,
che mamma ti
puo capire.
E passa e
ripassa sotto a questo balcone,
ma tu sei
ragazzo,
Tu non
conosci le femmine,
sei ancora
cosi giovane!
Tu sei
ragazzo!
Che ti sei
messo in testa?
vai a
giocare a pallone.
Che
significano queste lacrime?
Vatenne, non
mi far ridere!
Corri in
braccio a mamma,
non fare lo
scemo piccolino,
Dille tutta
la verità,
che mamma ti
puo capire.
Non li
pittare, non li lisciare questi baffi.
Non cercano
te, non sono per te,
quegli occhi
belli.
Non la
pensare, vai a giocare
con le
ragazze.
Non ti
spaventare,
c'è tempo
ragazzo,
per
rovinarti!
Chi desideri
baciare,
scordatela,
piccolo,
che se lo
dicono a papà,
chi sa come
va a finire...
E passa e
ripassa sotto a questo barcone...
Finale:
Stai sempre
qua, impuntato qua,
in mezzo a
questa via...
Non mangi
più, non dormi piu...
Perchè lo fai? |
Guaglione suomeksi
(oma käännös)
Olet aina täällä, itsepäisesti täällä,
keskellä tätä katua,
et enää syö, et enää nuku
miten surullista!
Pikkupoika tulee kertomaan
mustasukkaisuudesta?
Haluat kärsiä,
haluat kuolla,
miksi teet niin…
Juokse äitisi syliin
älä ole hullu, pikkupoika
kerro äidillesi koko totuus
hän voi ymmärtää...
Ja kuljet yhä uudelleen tämän
parvekkeen alla
mutta olet vasta poika...
Et tunne naisia
olet vielä niin nuori
Olet vasta poika…
Mitä sinä olet saanut päähäsi?
mene leikkimään pallolla…
Mitä tämä suru merkitsee?
Mene pois, älä ole naurettava
Juokse äitisi syliin
älä ole hullu, pikkupoika
Kerro hänelle koko totuus
äitisi voi ymmärtää
Älä maalaa noita viiksiä, äläkä sivele niitä
Nuo kauniit silmät
eivät etsi sinua, eivät ole sinua varten
Nuo kauniit silmät
eivät etsi sinua, eivät ole sinua varten
Älä ajattele häntä, mene leikkimään
tyttöjen kanssa
Älä pelkää
sinulla on vielä aikaa, poika
turmella itsesi
Se jota haluat suudella
unohda hänet, poika
koska jos hän kertoo isälleen
kuka tietää mitä tapahtuu
Turha moittia Saukin "suomennosta", sillä se on oikeastaan oma tarinansa eikä ole tarkoitettukaan tarkkasanaiseksi käännökseksi. Alkuperäistä lähellä ollut teksti tuskin olisi saanut suurta huomiota osaksensa 1950-luvun Suomessa, josta ei vielä kovin yleisesti matkusteltu ainakaan Ruotsia kauemmaksi.
VastaaPoistaCiao Jari! Kiitos paljon kommentistasi. Olen iloinen, että tekstini herättää ajatuksia!
VastaaPoistaVoin vakuuttaa, että tarkoitukseni ei suinkaan ollut moittia Saukin suomennosta, siihen ei ole mitään syytä, suomennos on loistava ja laulu on suomeksikin klassikko. Enkä halua moittia muitakaan laulusuomennoksia, mutta kommentoin niitä kyllä muuallakin blogissa.
Ymmärrän varsin hyvin vieraskielisten laulujen käännössysteemin ja kunnioitan niiden tekijöiden työtä erittäin paljon. Se on omalla tavallaan jopa haastavampaa kuin ihan uuden tekstin kirjoittaminen. Tiedän tämän jopa omasta kokemuksesta (olen itse kirjoittanut ja kääntänyt laulutekstejä).
Se, mitä halusin tuoda esille, on kulttuurierot maiden välillä. On juuri niin kuin sanoit: ”Alkuperäistä lähellä ollut teksti tuskin olisi saanut suurta huomiota osaksensa 1950-luvun Suomessa.” Näin on miltei kaikkien tekstien kohdalla. Se sisältö joka ymmärretään ja joka kolahtaa yhdessä maassa, ei ehkä tekisi mitään vaikutusta toisessa maassa. TÄMÄ juuri on se, mikä on mielenkiintoista, se on se mitä ”tutkin”, se on se mihin haluan kiinnittää huomiota.
Italian kulttuurin kohdalla Suomeen verrattuna tulos on se, että italialaiset laulutekstit (miltei kauttaaltaan) ovat rohkeampia kuin suomalaiset käännökset. Ja se on mielenkiinnolla esitetty kulttuurillinen toteamus, ei ollenkaan moite. :)
Hyvää jatkoa, Jari, ja tervetuloa keskustelemaan nettikahvilaani Caffè Piazzaan (FB-ryhmä, linkki ylhäällä), jos Italia ja italian kieli kiinnostavat! :)