Kuva (C) Anita Nehrenheim
Andrea Bonomo
Sono italiano. Si… hai presente quello che gesticola, quello che si mette immancabilmente a chiacchierare davanti ai varchi d'accesso, quello che impreca per la coda al casello, quello che parla e ride ad alta voce, quello rumoroso, quello che discute e/o cerca di trattare con gli agenti per non prendere una multa? Ecco.
Olen italialainen. Niin… tiedätkö sen joka elehtii, sen joka väistämättä jää suustaan kiinni sisäänpääsyporttien edessä, sen joka kiroilee moottoritien maksukoppien jonossa, sen joka puhuu ja nauraa suureen ääneen, sen metelöivän, sen joka kinastelee ja/tai yrittää neuvotella poliisien kanssa välttääkseen saamasta sakkoja. Niin se vain on.
Sono italiano. E mica l'ho scelto io. Sono quello con qualche conoscenza, più o meno in ogni ambito. Sono quello che ha il copyright sul "Mamma mia". Sono quello che dopo una settimana all'estero, la prima cosa che chiede arrivando in Italia è un Caffè (e la maiuscola non è casuale).
Olen italialainen. Eikä se suinkaan ole oma valintani. Olen se joka tietää jotakin vähän joka asiasta. Olen se jolla on tekijänoikeudet “Mamma miaan”. Olen se joka ulkomailla vietetyn viikon jälkeen ensimmäiseksi Italiaan saavuttuaan pyytää saada "un Caffè" (eikä iso kirjain ole vahinko).
Olen italialainen. Eikä se suinkaan ole oma valintani. Olen se joka tietää jotakin vähän joka asiasta. Olen se jolla on tekijänoikeudet “Mamma miaan”. Olen se joka ulkomailla vietetyn viikon jälkeen ensimmäiseksi Italiaan saavuttuaan pyytää saada "un Caffè" (eikä iso kirjain ole vahinko).
Sono quello degli oroscopi, sono quello con una classe politica a dir poco imbarazzante. Sono quello della polemica. Sono quello che "Ci pensiamo poi". Sono dalla nascita, un allenatore e un direttore d'orchestra. Sono quello che corteggia per indole. D'altronde ognuno ha delle debolezze. Io ne ho solo una. Le debolezze.
Olen se joka uskoo horoskooppeihin, olen se jonka maassa poliitikot ovat vähintäänkin nolostuttavia. Olen se joka väittelee. Olen se joka sanoo "Katsotaan myöhemmin". Olen syntynyt valmentajaksi ja orkesterinjohtajaksi. Olen se joka flirttailee luonnostaan. Jokaisellahan on heikkouksia. Minulla niitä on vain yksi. Heikkoudet.
Sono il brillantone che offre da bere e c'ha le scarpe bucate. Sono quello che definiscono in tre parole mafia, pizza e mandolino. Se non fosse che un mandolino, non l'ho mai visto dal vivo, un mafioso non lo conosco e la pizza la mangio tanto quanto ogni altra cosa.
Olen olevinani loistotyyppi joka tarjoaa juomisia ja jolla on kengissä reikiä. Olen se joka määritellään kolmella sanalla: mafia, pizza ja mandoliini. Paitsi että oikeaa mandoliinia en ole koskaan nähnyt, yhtään mafiosoa en tunne ja pizzaa syön siinä missä kaikkea muutakin ruokaa.
Sono italiano, amore mio. E mica l'ho scelto io. Ma se dovessi scegliere, in tutta onestà, sceglierei per ogni prossima vita possibile di esserlo ancora. Ti spiego perché.
Olen italialainen, kulta pieni. Eikä se suinkaan ole oma valintani. Mutta jos minun pitäisi valita, vilpittömästi sanoen valitsisin jokaisessa mahdollisessa seuraavassa elämässä olla taas italialainen. Minäpä kerron miksi.
Kuva (C) Anita Nehrenheim
Quando dico sono italiano, molto prima di pensare a tutte le cose sopracitate, mi vanto di Roma (e basterebbe per considerare ogni altra città una periferia mal messa), Venezia, Napoli, Milano, Torino, Firenze, Palermo, Catania e la Sicilia intera, Cagliari e la Sardegna intera, Genova, Bologna e… Aspetta. Perché ricordare tutta la bellezza d'un fiato fa perdere il respiro.
Kun sanon olevani italialainen, jo paljon ennen kuin ajattelen edellä mainittuja asioita, sydämeni täyttää ylpeydellä Rooma (ja jo se riittäisi, sen rinnalla kaikki muut kaupungit ovat kuin pahaisia syrjäkyliä), Venetsia, Napoli, Milano, Torino, Firenze, Palermo, Catania ja koko Sisilia, Cagliari ja koko Sardinia, Genova, Bologna ja… Odota vähän. Kaiken tämän kauneuden muisteleminen yhtaikaa salpaa ihan hengityksen.
Penso al vino. Quello buono davvero e non quelle spremute, che altrove, tentano di imitare in ogni modo non riuscendoci. Non c'è marketing che tenga di fronte alla sostanza. E ancora penso alla cucina. Sono italiano e potrei scegliere di mangiare una specialità ogni quattro chilometri.
Ajattelen viiniä. Sellaista todella hyvää viiniä, ei mitään mehua, sellaista viiniä jota muualla yrittävät kaikin tavoin kopioida siinä onnistumatta. Ei ole olemassa niin hyvää markkinointia että se korvaisi hyvän sisällön. Ja sitten ajattelen vielä keittiötä. Olen italialainen ja voisin syödä jotakin paikallista erikoisuutta aina neljän kilometrin välein.
Kuva (C) Anita Nehrenheim
Sono italiano quando so sorridere di fronte alla sciagura. Quando prendo per il culo il destino. Quando l'orizzonte mi riempie gli occhi e non vorrei essere in nessun altro posto del mondo se non qui. Sono italiano quando ascolto l'opera e mi sento onorato. Quando l'inno si alza verso il cielo e qualcosa di me vola con lui. Sono italiano quando è domenica e suonano le campane, quando la primavera esplode e le colline sono in festa, quando è estate e il mare mi accoglie, quando è inverno, nevica, ed ho il privilegio di vedere il capolavoro dei paesaggi.
Olen italialainen kun pystyn hymyilemään epäonnelle. Kun pidän kohtaloa pilkkanani. Kun horisontti avautuu silmieni eteen, enkä haluaisi olla missään muussa maailman paikassa kuin tässä. Olen italialainen kun kuuntelen oopperaa, ja se täyttää minut ylpeydellä. Kun kansallishymni kohoaa korkeuksiin, ja osa minusta nousee lentoon sen kanssa. Olen italialainen kun on sunnuntai ja kirkonkellot soivat, kun kevät puhkeaa kukkaan ja kukkulat juhlivat, kun on kesä, ja meri ottaa minut syleilyynsä, kun on talvi, kun sataa lunta, ja minulla on etuoikeus nähdä näiden maisemien mestariteos.
Kuva (C) Anita Nehrenheim
Sono italiano e mica l'ho scelto io. Ma ringrazio ogni giorno il caso che ha scelto per me, decidendo di farmi nascere qui. In mezzo a questa meraviglia piena di crepe. Su questa terra ferita ma ancora viva. Fra detti popolari e grandi scoperte scientifiche. Un fiume di vite incastrate nella miglior arte che l'umanità abbia mai potuto generare. Potrei diventare un medico, un avvocato, un falegname, un falsario, un calciatore, persino uno straniero ma prima di tutto, sono italiano.
Olen italialainen, eikä se suinkaan ole oma valintani. Mutta kiitän joka päivä sattumaa, joka on tehnyt valinnan puolestani ja päättänyt antaa minun syntyä tänne. Keskelle tätä suurta ihmettä, joka on täynnä säröjä. Tähän haavoittuneeseen maahan, joka kuitenkin on vielä elossa. Kuuluisien sanontojen ja suurten tieteellisten keksintöjen joukkoon. Ihmisten elämän virtaan joka on muodostunut keskelle hienointa taidetta mitä ihmiskunta on koskaan kyennyt luomaan. Minusta voisi tulla lääkäri, asianajaja, puuseppä, väärentäjä, jalkapalloilija, jopa vierasmaalainen, mutta ennen kaikkea olen italialainen.
Non ho capito molto della vita e forse, non capirò neppure in futuro. Ma un punto mi è chiaro: "L'unica cosa che una persona deve imparare davvero a fare è amare. Tutto il resto ne è una diretta conseguenza o un dettaglio trascurabile". E questo, lasciatemelo dire, un italiano lo sa fare meglio di chiunque altro. Sono italiano quindi amo.
(Andrea Bonomo)
(Andrea Bonomo)
Elämästä en ole paljonkaan ymmärtänyt, enkä tule ehkä ymmärtämäänkään. Mutta tämä on minulle selvää: “Ainoa asia joka ihmisen on todella tärkeä oppia, on oppia rakastamaan. Kaikki muu on suoraa seurausta siitä, tai sitten mitätön pikkuseikka.” Ja tämän, sallikaa minun sanoa, italialainen osaa tehdä paremmin kuin kukaan muu. Olen italialainen, siis rakastan.
Kuva (C) Anita Nehrenheim
Vapaa suomennos: Anita N.
Arvokasta, korvaamatonta käännösapua sekä sisältötulkintaa antaneet:
Rosalinda Altamore ja Matti Elomaa, Helsinki
Kiitos! <3
---
Kulttuurieroja tässä blogissa
Kiitos! <3
---
Kulttuurieroja tässä blogissa
- Italialaisia kulttuurieroja I (kuvia)
- Italialaisia kulttuurieroja II (Merja Kontinen)
- Italialaisia kulttuurieroja III (lehtiartikkeleita)
- Italialaisia kulttuurieroja IV (Sari Laine)
- Italialaisia kulttuurieroja V (Riika)
- Italialaisia kulttuurieroja VI (Vera Vala)
- Communicazione non verbale - Ilmeet ja eleet
- Italialaisia TV-kulttuurieroja
- Umorismo (videoita italialaisista)
- Minä olen italialainen - Andrea Bonomo
