Uskoakseni minulla on Stendhalin syndrooma. Ainakin jokin vastaavanlainen tila. Sain tartunnan pari vuotta sitten Firenzessä, tai Toscanan maisemissa yleensä. En vain ole tiennyt sairauteni nimeä. Minun tapauksessani kyseessä saattaa olla parantumaton oireyhtymä, jonka jälkioireita ovat muun muassa tämän blogin kirjoittaminen sekä italian opiskelu. Kotona se on levollisemmassa vaiheessa, mutta alkaa oireilla, kun Italian matka lähestyy.
Stendhalin syndrooma on
epävirallinen diagnoosi oireyhtymälle, joka aiheutuu voimakkaasta
taide-elämyksestä Firenzessä. Tauti määriteltiin psykosomaattiseksi vuonna 1979. Sen oireisiin kuuluu pahoinvointia,
sydämentykytystä ja sekavuutta. Oireyhtymä on saanut nimensä
ranskalaisen kirjailijan Stendhalin (Marie-Henri Beyle) (1783–1842)
mukaan, joka kuvasi kokemusta teoksessaan Rome, Naples et Florence.
(Wikipedia)
Stendhalin syndrooma on siis matkasairaus. Kyseessä ei suinkaan ole mikään tavallinen matkapahoinvointi. Se voi tuntua pahoinvointinakin, mutta se on silti hyvänvointinen sairaus. Se voi olla yhtaikaa tuskallinen ja nautinnollinen kiihtymystila, se voi olla hengen lento, maaginen haltioituminen, hullaantuminen, hurmio, ekstaasi, puhdas onnellisuuden tunne, sielun herääminen, mielen puhdistuminen, päihtymystila, liikuttuminen, sydämentykytys, epätodellisuuden tuntu, kauneuden ja historian oivaltaminen, väkevä, suorastaan yltiövoimakas ja intohimoinen ylevän kauneuden aiheuttama, silmiä kostuttava mielihyvä.
Ajatus siirtymisestä pois näistä liian tutuista, kylmän kanttisista ja yksitoikkoisen harmaista lähiömaisemista, suoraan silmiä hyväilevän taiteen, maisemien, historian ja antiikin syliin herättelee tunnetilaa uudelleen. Matkalta palatessa vaikutus hälvenee pikkuhiljaa, mutta kaipaus jää.
"Ylevän kauneuden mietiskelyyn syventyneenä minä näin kauneuden läheltä, minä ikään kuin kosketin sitä. Olin päässyt sille tunteiden tasolle, jolla kuvataiteen antamat taivaalliset tuntemukset kohtaavat intohimoiset tunteet.” (Stendhal)
Video hurmiosta - Anna Kortelainen
Suomalaiseen luonteeseen ei tietenkään kuulu haltioituminen.
"Kortelainen
vihjaa, että taiteesta haltioitumista pidetään vielä nykyäänkin
tunteena, jota yritetään kitkeä suomalaisista. Hoitomuodot liittyvät
kiinteästi suomalaiseen elämäntapaan ja sen viilentäviin ja hillitseviin
ominaisuuksiin. - Stendhalin syndrooman läheisiä ilmenemismuotoja ovat
musiikin aiheuttama hurmiotila sekä rakastuminen ensi silmäyksellä." (ks linkki alla)
"Stendhalin syndrooma on kuvataiteen edessä hurmioitumista, se on esteettisen kokemuksen aiheuttama äärireaktio. Tautiin voi sairastua kuka tahansa. Kokemusta ei Kortelaisen mukaan kannata torjua vaan päinvastoin, pitää siitä kiinni kaksin käsin. Mutta jos tauti äityy oikein pahaksi, siihen auttaa esimerkiksi vahva kahvi. Hurmio on erityisen yleistä Italiassa, mutta Suomessa siihen sairastumisen riski on pieni." (Anna Kortelainen)
"Jopa oma minuus saattaa muuttua hurmion myötä: voimakas reaktio saa miettimään, kuka minä olen ja millaisessa maailmassa." (Anna Kortelainen)
- Stendhalin syndrooma (suo Wikipedia)
- Sindrome di Stendhal (it Wikipedia)
- Stendhal syndrome (en Wikipedia)
- Hurmio (kirja) Anna Kortelainen (suo Wikipedia)
- Hurmio - ja sen hoito (mielenkiintoinen artikkeli) (Anna Kortelainen)
- Anna Kortelainen - Hurmio, oireet, hoito ja ennaltaehkäisy
- Oudot tunteet: Stendhalin syndrooma (Yle)
- Stendhalin syndrooma saa polvet veteläksi taiteesta (Yle)
- Hurmio - Anna Kortelainen (video, yllä)
- Anna Kortelainen ryhtyi hurmiotohtoriksi
- Stendhalin syndrooma eli taiteesta hurmioituminen (Arno Forsius)
- Stendhal's syndrome (wordspy)
- Che cos’è la sindrome di Stendhal?
- L’origine fiorentina della Sindrome di Stendhal
Alla myös kopioituna artikkeli "Anna Kortelainen ryhtyi hurmiotohtoriksi" (linkki yllä), koska artikkelin sijoituspaikka näyttää vaihtelevan.
"Jos
taideteosta katsellessanne tunnette sekavuutta, liikutusta ja hurmosta, olette
sairastunut Stendhalin sydroomaan. Oireisiin kuuluvat myös epätodellisuuden
tuntu, itsestä irtautuminen, itkeminen ja sydämentykytys sekä pyörtyminen.
Stendhalin
syndrooma sai nimensä ranskalaiselta Marie-Henri Beyleltä (1783–1842),
joka käytti kirjailijanimeä Stendhal. Hän koki edellä mainittuja oireita
ensimmäisen kerran nuorena sotilaana Firenzessä Santa Crocen
Niccolini-kappelissa 1811.
Myös
kirjailija, tutkija, filosofian tohtori Anna Kortelainen tuntee
Stendhalin sydrooman. Hurmio-kirjassa hän kääntelee aihetta monelta
kantilta ja satiirisesti, sillä kuvataiteen aiheuttamaa tunnekuohua pidettiin
aikoinaan sairautena.
Kortelainen
vihjaa, että taiteesta haltioitumista pidetään vielä nykyäänkin tunteena, jota
yritetään kitkeä suomalaisista.
– Hoitomuodot
liittyvät kiinteästi suomalaiseen elämäntapaan ja sen viilentäviin ja
hillitseviin ominaisuuksiin.
Kortelainen
toteaa, että ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tuovat kustannustehokkuutta,
jota hoetaan joka paikassa.
– Tämä
kotilääkärikirja osoittaa muun muassa päähenkilönsä avulla, että itse asiassa
kyse on laajemmastakin ilmiöstä, jonka läheisiä ilmenemismuotoja ovat musiikin
aiheuttama hurmiotila sekä rakastuminen ensi silmäyksellä.
Kortelainen
jututtaa kirjassaan myös ”potilaita”, joilla on kokemuksia Stendhalin
syndroomasta. Heidän ansiostaan lukijalle kiteytyy jotakin siitä, mitä
ainutlaatuisessa elämässä kannattaa kärkkyä:
– Entusiasmia,
vaikka se aiheuttaisi kärsimystäkin. Avoimuutta, henkistä elämää, hurahduksia,
uskallusta kokea sanoinkuvaamattomia asioita, Kortelainen luettelee.
Potilaiden
mielestä Hurmio-kirjasta tuli myös kirja elämänkaaresta, syttymisestä,
rakkauden kaipuusta ja onnen etsinnästä.
Kirjan julkaisuun
liittyy sopivasti myös taidenäyttely. Se koostuu Kortelaisen Ateneumin
taidemuseolle valitsemista teoksista.
– Jokaisella
on lääketieteellinen selityksensä ja stendhalilainen tarinansa.
Näyttelystä
löytyvät myös Davide Pavonen tuoreet kuvat Santa Crocen kappelista.
Stendhalin
syndroomaa käsitellään kirjassa huumorilla, joten näyttelyssäkin on hilpeitä
yksityiskohtia, kuten apteekkiesineistöä Joutsen-apteekin museokokoelmasta.
Hurmio-klinikka puolestaan neuvoo taiteenystäviä ”taudin” oikeassa lääkityksessä
ja hoidossa.
Tarjolla on
lisäksi ensiapua Picasson kulttiteosten kohtaamiselle Ateneumin syksyn
suurnäyttelyssä, joka avataan 18. syyskuuta.
Anna
Kortelainen: Hurmio – oireet, hoito, ennaltaehkäisy (Tammi). Hurmio-näyttely
Ateneumissa (Kaivokatu 2, 3. krs) 13.12. saakka. Musiikkipitoinen Hurmio-päivä
Ateneum-salissa la 5.9. klo 13–16."
