Serenata Rimpianto (Tosellin serenadi)

Enrico Toselli (1883 – 1926) oli italialainen pianisti ja säveltäjä. Hänen tunnetuin sävellyksensä on Serenata 'Rimpianto' Op.6 No.1, jonka hän sävelsi vuonna 1900, alle 16-vuotiaana. Sanat: Alfredo Silvestri.

Serenata Rimpianto (Kaipuu, eng Regret) on aikansa romanttiseen laulukulttuuriin kuuluvaa salonkimusiikkia, sentimentaalinen rakkauslaulu, canzone (vastaa saksalaista Liediä). 

Tosellin serenadi on minulle tuttu sävelmä. Olen kuullut sen joko lapsuuden kodissa tai myöhemmin radiosta. Oli aika, jolloin mieskin saattoi riutua ja räytyä sielukkaassa lemmen tuskassa.

Laulun ovat esittäneet monet kuuluisat laulajat kuten Jussi Björling, Mario Lanza, Benianimo Gigli ja monet muut. Englanniksi kappaleen on laulanut mm. Perry Como. Kappaleesta on myös äänitetty useita kuuluisia instrumentaaliversioita (mm. Boston Pops Orchestra).

Toselli tuli aikanaan kuuluisaksi myös kansainvälisen skandaalin kautta avioiduttuaan Saksin entisen prinsessan arkkiherttuatar Luisen kanssa.

Laulun on 30-luvulla levyttänyt suomeksi ainakin baritoni Ture Ara nimellä Serenadi  (Joudu armahin, jo tullut ilta on…), suom. sanat Jussi Snellman (1930 Berlin). Laulusta löytyy myös nimiversio Ken kaihon tuntee.

• Toselli’s Serenade - Mario Lanza (it) (video)
• Enrico Toselli Serenata - Beniamino Gigli (1926) (video)
• Rimpianto (sanat it ja eng käännös) (recmusic)
• Serenata Rimpianto (Lyrics Playgrpund) (sanat it & eng)
• Serenata Rimpianto (Faultbook) (sanat it & eng käännös)
• Toselli Serenade - Perry Como (video)

• Enrico Toselli (eng Wikipedia)
• Enrico Toselli (it Wikipedia)
• Enrico Toselli (elämä,teokset) (allmusic) (eng)

Lisätietoa musiikkigenrestä

• 1800-luvun musiikinhistoria (Italia) 

• Laula ja opi - Kaikki linkit

Serenata Rimpianto Come un sogno d'or scolpito è nel core Il ricordo ancor' di quell'amor che non esiste più Fu la sua vision qual dolce sorriso che più lieta fa, col suo brillar, la nostra gioventù Ma fu molto breve in me la dolcezza di quel ben svani quel bel sogno d'or lasciando in me il dolor. Cupo è l'avvenir sempre più tristi i di la gioventù passata sarà rimpianto mi resta sol sì rimpianto amaro e duol' nel cor! Oh raggio di sole Sul mio cammino ahimè non brii li più Mai più, mai più

Niin kuin kultainen uni, on kaiverrettu sydämeen muisto vielä siitä rakkaudesta, jota ei enää ole Se oli hänen kuvansa, tuo niin suloinen hymy, joka teki nuoruutemme iloisemmaksi loistollaan Mutta sitä kesti minulle vain hetken sen suloisuus hävisi aivan kokonaan, tuo kaunis kultainen uni jättäen sisälleni tuskan Synkkä on tulevaisuus, yhä murheellisempi nuoruuden päivät ovat menneet (i di = päivät) jää vain kaipuu olen yksin niin, katkera kaipuu ja tuska sydämessä Oi auringon säde Voih, ne eivät enää loista tielleni koskaan, koskaan (oma käännös)