- Sahrami-
kaunis, salaperäinen kukka,
työläs viljellä, maailman kallein mauste,
"punainen kulta", paljon väärennetty.
Kuva: Creative Commons
Sahramia on monta eri lajia, joilla on omat nimensä. (linkit kuvahakuja)
Hinta
Sahramin kilohinnasta annetaan useita lukuja, muutamasta tuhannesta eurosta jopa 40 000 euroon. On tietenkin eri asia, puhutaanko
tuottajahinnasta vai lopullisesta kuluttajahinnasta. Hintaan vaikuttaa myös alkuperätodistus. Gramma
aitoa sahramia saattaa siis maksaa kuluttajalle 40 euroa. Neljän hengen ateriaan sahramia kuluisi noin neljän euron verran.
Viime vuosina satoja on tuhoutunut, ja sodat viljelyalueilla
ovat vaikeuttaneet saatavuutta. Saatavuuden heikennyttyä hinta on noussut
jyrkästi.
Mauste
Sahrami on ylellisen
aromikas, suomalaiseen makuun varsin voimakas mauste. Sahrami
sisältää paljon keltaista väriainetta, krosiinia (crocin),
joka antaa sahramille sen värin sekä sille ominaisen kitkerän maun.
Sahrami on niin voimakasta, että sitä riittää neljän hengen
ruokaan noin 0,1 grammaa. Jos sahramia käyttää liikaa, ruoasta tulee karvasta.
Sahrami sopii mausteeksi monenlaiseen
ruokaan. Sitä käytetään mm. keitoissa, riisiruoissa, kalaruoissa ja
leivonnaisissa. Suomalaiseen makuun sahrami sopii erityisen hyvin lohikeittoon.
Meillä sahramia käytetään eniten joulupullaan ja pääsisäispullaan.
Voi kokeilla tehdä vaikkapa toscanalaisittain "aitoa ja oikeaa”
sahramirisottoa.
Resepti on hyvin yksinkertainen (4 annosta):
Neitsytoliiviöljyssä haudutetaan sipulia hetken aikaa.
Sitten lisätään riisiä ja lihalientä. Sekoitetaan 15 minuuttia, niin että
lihaliemi imeytyy riisiin. Sekaan vähän voita sekä valkoviiniä. Lopuksi
lisätään 0,1 g lämpimään veteen liuotettua sahramia. Nesteeseen sekoitettuna sahrami on läpikuultavaa ja kullankeltaista, jopa punaista.
Muuta ei tarvita makua antamaan, sahrami maustaa riisin. Sahramirisottoon
ei kuulu lisätä parmesaania. Se on suuri virhe, sillä parmesaani peittää sahramin
hienovaraisen maun. Se on yhtä suuri virhe kuin cappuccinon juominen kello 11:n
jälkeen.
Myös hedelmätortussa hedelmän ja kerman makeus ja pohjassa
sahramin kitkeryys antavan hienon makuelämyksen.
Muu käyttö
Keskiajalla sahramia käytettiin väriaineena. Sahramilla värjättiin keltaiseksi esimerkiksi silkkiä tai puuvillaa. Sahramia käyttivät myös maalarit, monet kuuluisat taiteilijat. Tätä keltaista kultaa pantiin lasimaalauksiin ja tauluihin.
Keskiajalla sahramia käytettiin väriaineena. Sahramilla värjättiin keltaiseksi esimerkiksi silkkiä tai puuvillaa. Sahramia käyttivät myös maalarit, monet kuuluisat taiteilijat. Tätä keltaista kultaa pantiin lasimaalauksiin ja tauluihin.
Sahramia käyttivät myös apteekkarit. Se oli tärkeää
lääkkeissä. Sahrami sisältää paljon karoteenia ja sen sanotaan vahvistavan verta.
Sitä on leikillään sanottu myös keskiajan aspiriiniksi, joka sopi tautiin kuin tautiin. Näistä mainittakoon kivuliaat kuukautiset, selkäkipu, ruuansulatushäiriöt, keuhkosairaudet, astma, yskä, masennus ja hermostunut jännitys, yskä, kurkkukipu, kipeät ikenet, mustelmat, palovammat ja hiertymät. Uskokoon ken haluaa.
Sahramia käytettiin myös kosmetiikassa, ihon värjäämiseen ja meikkinä.
Sahramia käytettiin myös kosmetiikassa, ihon värjäämiseen ja meikkinä.
Questa foto di Agriturismo Il Vecchio Maneggio è offerta da TripAdvisor.
Viljely
Sahrami kasvaa monin paikoin Aasiassa, Persiassa, Egyptissä,
Turkissa, Iranissa, Marokossa ja Kashmirissa ja jopa Euroopassa mm. Sveitsissä,
Kreikassa, Itävallassa, Ranskassa ja Espanjassa. Sahramia viljellään runsaasti
myös Cambridgessä ja Essexissä Englannissa.
Italiassa sahramia viljellään muun muassa Sardiniassa, Sisiliassa, Abruzzossa, Umbriassa ja Toscanassa (San Gimignano).
Sahramin viljely alkoi Sardiniassa jo muinaisten foinikialaisten
aikana. Ensimmäinen varsinainen viittaus sahramilla käytyyn kauppaan on kuitenkin peräisin vasta 1300-luvulta. Vuosisatojen kuluessa karttunut tieto ja taito on periytynyt nykypäiviin asti. Tämän kaiken tuloksena on syntynyt korkealaatuinen tuote. Suojatun alkuperänimityksen (SAN) "Zafferano di Sardegna" on täytettävä tietyt laatuvaatimukset viljelypaikan, valmistustavan, värin ja aromin suhteen.
Myös San Gimignanon sahramilla on alkuperätodistus. Sahrami
on aina ollut tärkeä San Gimignanolle. Se on tuonut alueelle paljon rikkautta,
ja se on ollut San Gimignanon talouden perusta. San Gimignanon tornit on
rakennettu osin sahramista saaduilla tuloilla.
Wikipedian mukaan paras sahrami tulee
Espanjan Valenciasta tai La Manchasta. Italialaiset ovat tästä varmasti eri
mieltä.
"Maustesahramia ei tunneta mistään luonnonvaraisena, ja arvellaankin, että se on jostakin muusta sahramilajista värjäysaineen ja mausteen tuotantoon valikoitunut kanta. Suomessa syksyllä kukkiva maustesahrami ei ole talvenkestävä eikä ehdi kukkimaan ennen talven tuloa, vaikka sen mukuloita puutarhamyymälöissä joskus näkeekin. " Tiedot sivulta Sahramit.
"Maustesahramia ei tunneta mistään luonnonvaraisena, ja arvellaankin, että se on jostakin muusta sahramilajista värjäysaineen ja mausteen tuotantoon valikoitunut kanta. Suomessa syksyllä kukkiva maustesahrami ei ole talvenkestävä eikä ehdi kukkimaan ennen talven tuloa, vaikka sen mukuloita puutarhamyymälöissä joskus näkeekin. " Tiedot sivulta Sahramit.
Sahramipelto
Sahramin sipuleita on helppo kasvattaa. Sahrami kasvaa nopeasti, ja violettina kukkiva sahramipelto on upea näky. Sipulit kasvavat ensin
maan alla heinäpellossa kokonaisen vuoden. Pelto niitetään heinä- tai elokuussa, sipulit
nostetaan maasta ja istutetaan toiseen peltoon. Miksi se pitää istuttaa toiseen
peltoon? Sipulit kärsivät ikävästä punahomeesta, joka saattaa levitä koko
peltoon. Sipulit tarkistetaan, ne mitataan, ja vain tietyn kokoiset istutetaan
uudelleen.
Kuva: Pubblico dominio |
Valmistus
Sahrami valmistetaan kasvin kukkien kirkkaan
oranssinpunaista emin luoteista. Jokaisessa kukassa on yksi emi ja siinä kolme
luottia. Luotti on kukan punainen osa, sitä ei pidä sekoittaa keltaiseen
emiin.
Emiluottien kerääminen on aikaa vievää ja kallista. Grammankin
kasaan saaminen kestää pitkään: yhteen maustegrammaan tarvitaan 200–600 käsin
kerättyä luottia. Kiloon sahramia täytyy siis poimia pari sataa tuhatta kukkaa.
Sahrami kukkii lokakuun puolivälistä marraskuulle, ja kukinta-aika sekä poiminta
kestävät noin 20 päivää. Kukkia mennään
poimimaan pelloille ennen auringonnousua, aamukasteen aikaan, joka aamu, satoi
tai paistoi. Kukka kukkii vain lyhyen aikaa, joten ne on kerättävä nopeasti. Kukat on kerättävä mutaiseltakin pellolta, sateessakin, vaikka sitten sateenvarjon
kanssa. Kukat poimitaan käsin, ei ole olemassa konetta, jolla kukkia voisi
kerätä. On varottava rikkomasta kukkia. Sitten kukasta irrotetaan luotti, ja sen on tapahduttava vuorokauden kuluessa, muuten tuoksu ja maku tuhoutuvat. Työtä tehdään siis koko päivä ja joskus myös yö.
Keräämisen jälkeen kukat kuivataan eri tavoin: perinteisesti auringossa, paahdetaan uunissa tai seulassa lämpölähteen
luona, hyvin matalalla lämmöllä.
Sardiniassa muinaisilta ajoilta nykypäivään periytynyt taito
on luottien kostuttaminen ekstra-neitsytoliiviöljyllä ennen niiden kuivaamista.
Kuivauksessa luotit menettävät suurimman osan painostaan, noin 85%. Kuivatut luotit
pakataan kokonaisina tai ne jauhetaan.
Väärennös
Koska sahrami on maailman kallein mauste, jauhettu sahrami on
myös eniten väärennetty.
Sahramilla oli aikanaan rahan asema. Se on hyvin kevyttä ja sitä oli helppo kuljettaa. Se oli ainoa mauste, jota Italia vei eikä tuonut. Firenzestä tuli asiaan nimitettyjä virkamiehiä, jotka asettuivat San Gimignanon kaupungin porteille ja punnitsivat sahramin sisään ja ulos mentäessä. Valvonta oli hyvin tiukkaa. Aikoinaan sai kovan rangaistuksen, jos möi keltaista emiä punaisen luotin sijaan. Sahramin väärentäminen oli 1300-luvulla yhtä vakava rikos kuin rahan väärentäminen.
Sahramilla oli aikanaan rahan asema. Se on hyvin kevyttä ja sitä oli helppo kuljettaa. Se oli ainoa mauste, jota Italia vei eikä tuonut. Firenzestä tuli asiaan nimitettyjä virkamiehiä, jotka asettuivat San Gimignanon kaupungin porteille ja punnitsivat sahramin sisään ja ulos mentäessä. Valvonta oli hyvin tiukkaa. Aikoinaan sai kovan rangaistuksen, jos möi keltaista emiä punaisen luotin sijaan. Sahramin väärentäminen oli 1300-luvulla yhtä vakava rikos kuin rahan väärentäminen.
Usein luullaan ja uskotaan, että ostettu sahrami on aina aitoa.
Sahramin joukosta voi kuitenkin löytyä mitä vain. Se saattaa olla
esimerkiksi safloria (Carthamus tinctorius, väriohdake, köyhän miehen sahrami) tai kurkumaa, jopa kehäkukkaa, joilla ei ole mitään tekemistä oikean sahramin kanssa. Jos ei ole koskaan maistanut aitoa sahramia, väärennökset menevät täydestä. Jos ei ole koskaan maistanut oikeaa vaniljaa, vanilliinisokeri menee täydestä. Mutta maku on aivan erilainen.
Halpa ei koskaan ole aitoa sahramia. Hintakaan ei aina ole laadun tae. Jauhettu sahrami pitäisi aina ostaa
hyvämaineisesta maustekaupasta. Silti voi joutua huijatuksi. Hyvälaatuinen sahrami on väriltään tiilenpunaista. Toinen keino välttää väärennöksiä on ostaa
sahrami kirkkaan oransseina repaleisina säikeinä.
Lisätietoa
Lisätietoa
- Sahrami (suo Wikipedia)
- Zafferano (it Wikipedia)
- Zafferano (elicriso)
- Zafferano (agraria)
- Lo zafferano (zafferanodellatuscia)
- Come coltivare lo zafferano (saperlo)
Kiitos paljon! Paljon erikoistietoa asiasta.
VastaaPoistaMielenkiintoinen teksti :-)
VastaaPoista