Motto

"È necessario imparare tanto a lungo quanto a lungo si vive."

Blogi italian kielen opiskelijoille ja Italian kulttuurista kiinnostuneille.
Blogiin on koottu linkkejä kielen ja kulttuurin eri alueilta.
Blogi sisältää myös Italian matkakuvia sekä opiskeluvinkkejä.

Benvenuti a tutti!

----


* Valitse itseäsi kiinnostava aihe oikealta kohdasta
Valitse aihe!
Numero kertoo kuinka monta eri sivua aiheesta löytyy. Selaa niitä painikkeesta Vanhemmat tekstit.

* Tai selaa Blogiarkistoa.

29.3.2012

Pasqua


"A Natale, mezzo pane; a Pasqua, mezzo vino."
"Natale con i tuoi, Pasqua con chi vuoi."


Italiassa joulua vietetään läheisten kanssa, pääsiäistä voi viettää kenen kanssa haluaa.

Buona Pasqua a tutti!




 Pääsiäinen

Kristinuskon pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä alettiin viettää 100-luvulla, hiljaista viikkoa 300-luvulla.

Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka jatkuu palmusunnuntaista pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Sitä seuraa toinen pääsiäispäivä.

Historiaa

Esikristillisellä ajalla vietettiin kevään juhlaa, johon kristillinen juhla antoi uuden sisällön. Nykyisen suomalaisen pääsiäisen vertauskuvat tuovat mieleen heräävän luonnon: narsissit, rairuoho, vihertävät koivunoksat, pajunkissat, keltaiset tiput sekä puput. Pääsiäiseen liittyvä muna on hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva. 

Pääsiäinen Italiassa



Pääsiäinen on tärkeä juhla katolisissa maissa. Italialaiset osallistuvat pääsiäisenä pääsiäismessuun, ja pääsiäisviikolla järjestetään erilaisia uskonnollisia tapahtumia.

Italialaiset syövät pääsiäisenä hyvin ja runsaasti, perheen kesken ja ystävien kanssa. Ruokalajeina ovat esimerkiksi paahdettu karitsa (agnellino al forno), nuoren vuohen liha (capretto), Roomassa hyvin nuori karitsa (abbacchio).

Pääsiäiseen kuuluu myös erityisesti monenlaista makeaa. On makeisia, suklaata, valtavan kokoisia suklaamunia. On erimuotoisia pullia, kakkuja, torttuja, leivoksia, marsipaania, marenkia. Jokaisella alueella on omat perinneleivonnaisensa. 

Italiassa lapset eivät pukeudu pääsiäisnoidiksi (trulleiksi) kuten Suomessa. Italiassa on noitahahmo La Befana, mutta se liittyy loppiaiseen. 


Pasqua, tradizioni e simboli

Monissa kielissä sana pääsiäinen on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah.

La parola Pasqua deriva dall'ebraico "pesach" o "Passak" che significa passaggio.
La tradizione cristiana è ricca di simboli che ricordano la Resurrezione di Gesù.
I simboli di Pasqua: 
l'ulivo, la colomba, l'uovo, il pulcino, l'agnello, le campane, il coniglietto, la luce. 


Pasqua suomalaisissa blogeissa


    Religione




    Pääsiäiskulkueet

    Italiassa on pääsiäisen aikaan monenlaisia näyttäviä uskonnollisia juhlia ja kulkueita. Pääsiäiskulkueissa kannetaan suurikokoisia pyhäinkuvia, ja saatetaan laulaa vaikkapa keskiaikaisia lauluja.


    Firenze, lo Scoppio del Carro

    Firenzessä Piazza Duomolla pidetään ennen pääsiäistä näyttävä ja erikoinen antiikista periytyvä juhla, lo Scoppio del Carro. Nykyisin käytetään vaikuttavan näköistä pyrotekniikkaa, niin että koko seutu on savun peitossa.






    Paavin tervehdys

    Palmusunnuntaina Pietarinkirkon aukiolle kokoontuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Ihmiset kantavat ristin muotoisia palmunoksia (foglie di palma intrecciate a forma di croce) ja oliivipuun oksia (ramoscelli di ulivo). Paavi siunaa palmunoksat ja lähettää tervehdyksensä koko maailmalle. 


     L'uovo di Pasqua



    Italiassa suklaamunat ovat usein valtavan kokoisia, ja kalleimmat ovat käsityönä tehtyjä. Suklaataiteilijaa kutsutaan nimellä cioccolataio. Yllätykseksi sisälle saatetaan laittaa tilaajan hankkima kalliskin lahja, kuten vaikkapa timanttikoru. Italiassa sanotaankin; “Felice come una Pasqua”, "onnellinen kuin pääsiäinen", toisin sanoen hyvin onnellinen.


    Tee suklaamunia kotona (video-ohjeet, it)


    Lavoretti


    Quiz


    Dolci di Pasqua

    Italiassa syödään pääsiäisenä erityisesti perinteisiä makeita leivonnaisia. Niitä on valtava määrä, monia erilaisia. Osa on muodostunut yhteiseksi perinteeksi, osa on paikallisia.



    Colomba Pasquale

    Colomba on klassikkoehkä tunnetuin pääsiäisen leivonnainen, kyyhkysen muotoinen, kuivatuilla hedelmillä ja mantelilla maustettu makea pullamainen kakku. Muistuttaa venäläistä kulitsaa.

    Kyyhkynen on Pyhän Hengen symboli.




    Tee-se-itse colomba-vuoka!

    Colomba-vuokia voi tilata verkosta, tai sellaisen voi tuunata itse.





    Colomban on kehittänyt milanolainen leipuri Angelo Motta ennen toista maailmansotaa.



    Pastiera Napoletana


    Jos joku haluaa kokeilla jotain haastavampaa reseptiä, tässä yksi leivonnainen,
    joka tuskin puuttuu napolilaisesta pääsiäispöydästä. Pastiera Napoletana on murotaikinasta leivottu torttu, jossa on ricottajuustoa, kuivattuja hedelmiä, kanelia, vaniljaa ja appelsiinikuorta.





    Cuzzupe / Cucùli


      Pasqua: Calcioni Ricotta e Cioccolato. - Näyttää vähän suomalaisilta joulutortuilta.

    Altri dolci e cibi


    Auguri (onnitteluja)

    Opi

    "Natale con i tuoi, Pasqua con chi vuoi" = Joulu perheen kanssa, pääsiäinen kenen kanssa haluat)

    la Pasqua = pääsiäinen
    Buona Pasqua = Hyvää Pääsiäistä
    la Quaresima = paastonaika (40 päivää ennen pääsiäistä)
    digiunare = paastota
    il digiuno = paastoaminen


    La settimana Santa ("pyhä viikko") = pääsiäisviikko
    la Domenica delle palme = palmusunnuntai (virposunnuntai)
    Lunedì Santo ("pyhä maanantai") = malkamaanantai
    Martedì Santo = tikkutiistai
    Mercoledì Santo = kellokeskiviikko
    Giovedì Santo = kiirastorstai
    Venerdì Santo = pitkäperjantai
    Sabato Santo = pääsiäislauantai (lankalauantai, hiljainen lauantai)
    il giorno di Pasqua = pääsiäissunnuntai (sukkasunnuntai)
    Lunedì di Pasqua (il Lunedì dell'Angelo, La Pasquetta) = pääsiäismaanantai

    Gesù = Jeesus
    la Resurrezione = ylösnousemus
    Rinascita / Rinascere / Rinascimento = uudelleensyntyminen

    ramoscelli di ulivo = oliivipuun oksia
    la croce = risti
    foglie di palma intrecciate a forma di croce  = ristinmuotoiset palmunoksat 
    il cero = vahakynttilä
    la candela = kynttilä
    il buio = pimeys
    gli sbandieratori = lipunheittäjät (kulkueissa)

    la decorazione = koriste
    il narciso = narsissi
    il cestino = kori
    il pulcino = kananpoika

    coniglio di pasqua = pääsiäispupu
    il coniglietto = pupu
    la colomba = kyyhkynen
    la colombina = pääsiäiskyyhkynen
    le campane = kirkonkellot
    la luce = valo
    la pace = rauha
    l'ulivo = oliivipuu
    la strega = noita (pääsiäisnoidat muistuttavat joulunajan Befanaa)

    dolci pasquali = pääsiäisleivonnaiset
    l'uovo di Pasqua = pääsiäismuna
    la caccia alle uova di Pasqua = pääsiäismunien etsintä
    l'uovo di cioccolato = suklaamuna
    la cioccolata, il cioccolato = suklaa (juotava yleensä la cioccolata)
    la cioccolatina = suklaamakeinen, konvehti
    la torta di Pasqua = pääsiäistorttu

    la colomba di pasqua = pääsiäiskakku, kyyhkysen muotoinen
    l'agnello = lampaanliha
    l'abbacchio = karitsanliha

    capretto = nuori vuohi

    Italiassa ei tunneta virpomisoksia, rairuohoa eikä tietenkään mämmiä.
    Jos haluaa selittää suomalaisia pääsiäistraditioita, tarvitsee alla olevia sanoja.

    rami decorati = ”koristellut oksat” (virpomisoksat)
    lolium = "rairuoho" 

    un dolce pasquale maltato (tradizione finnica) = "mämmi" 

    Pääsiäinen Suomessa

    Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana ja tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä.

    Pääsiäisen vietto Suomessa alkaa palmusunnuntaina, jolloin pienet lapset kulkevat noidiksi eli "trulleiksi" tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa. Kasvoihin maalataan pisamia ja punaiset posket, päälle laitetaan vanhoja vaatteita ja päähän kiedotaan huivi. Mukaan otetaan kori tai vanha kahvipannu sekä itse tehtyjä virpomisoksia. Pikkunoidat kulkevat ovelta ovelle, lausuvat virpomislorunsa, antavat koristellun virpomisoksan, ja saavat palkkioksi makeisia tai vastaavaa, nykyään joskus myös rahaa.

    Virpomisperinne on lähtöisin Itä-Suomesta ja Karjalasta. Virvonta on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. 



    Virpomisloru

    "Virvon, varvon,
    tuoreeks, terveeks,
    tulevaks vuodeks,
    vitsa sulle, palkka mulle!"


    Koti koristellaan pääsiäiskoristein, on kasvatettu rairuohoa, nykyään myös ohraa, maljakkoon laitetaan tulppaaneja ja narsisseja sekä koivunoksia ja pajunkissoja. Sitten maalataan pääsiäismunia, syödään suomalaiskansallista mämmiä, ehkä rahkapiirakoita, nykyään myös pashaa, mutta siinäpä se sitten taitaa ollakin. Jotkut osallistuvat pääsiäisen ajan jumalanpalveluksiin. 






        Ei kommentteja:

        Lähetä kommentti